tiistai 6. tammikuuta 2009

Wilhelm Gustloff ja Gazan siviilit

Lähi-idän uusimpaan selkkaukseen liittyen on taas keskusteltu ja kirjoiteltu paljon siviilien hädästä ja kärsimyksestä. Nykyisessä uutisoinnissahan lähdetään aina siitä, että jokainen siviiliuhri on liikaa, jopa rikos. Mutta onko asia todella näin? Lähtökohtaisesti tulisi lähteä pohtimaan rajanvetoa kuolleen siviilin ja tarpeettomasti kuolleen siviilin välille.

Mielenkiintoista perspektiiviä asiaan toi viime sunnuntainen iltapäivädokumentti, jonka aihe oli enemmän kuin ajankohtainen. Vuonna 1945 puna-armeijan edetessä kohti Berliiniä saksalaisjoukot perääntyivät minkä kykenivät. Kun siirryttiin vanhan Itä-Preussin alueelle, nousi esiin kysymys siviiliväestön evakoinnista. Osa Itä-Preussista jäikin saarroksiin, jolloin Itämeri oli ainoa evakointireitti, niin siviileille kuin sotilaillekin. Niinpä laivat, mukaan lukien WG, lastattiin aluksi sotamateriaalilla sekä sotilailla. Jos tilaa jäi, otettiin kyytiin myös siviileitä.

Neuvostoliittolainen sukellusvene upotti laivan ja sen mukana hukkui yli 9000 ihmistä - sotilaita ja siviilejä (paljon, paljon siviileitä). Kukaan ei kuitenkaan pitänyt tai pidä tapahtumaa vääryytenä, rikoksena tai epäoikeudenmukaisena sotimisena, vaikka tragediahan se varmasti oli. Erityisen mielenkiintoista oli, että myös eloonjääneet siviiliuhrit myönsivät, että Hitlerin aloittaman sodan ja politiikan vikahan tämä oli, eikä neuvostosotilaiden.

Kun todetaan, niin kuin on vuosikymmenet todettu, että siviilienkin tappaminen on oikeutettua, jos ensisijainen pyrkimys on tuhota sotilaita ja sotamateriaalia, on myös Gazan tilannetta tarkasteltava uudessa valossa. Sota nyt vain ei ole kovin kiva juttu ja siihen liittyy yleensä paljon surua, tuskaa ja tragedioita... Jos yksikin siviiliuhri todella olisi liikaa, niin siviileiden väärinkäyttö suojakilpenä olisi kohtuuttoman edullista: orpo lapsi rakettialustan viereen seisomaan ja kyseessä onkin Amnestyn kieltämä kohde. Tuskin muuten kovinkaan vaikeasti järjestettävä asiantila Gazassa.

Varmasti jokainen järkevä ihminen tietää, että sodassa tulee joskus pakostakin siviiliuhreja ja ne on vain hyväksyttävä. Olennaista olisikin pyrkimys tarpeettomien uhrien välttämiseen. Tosiasiassa nykyinen länsimaisen median harrastama siviiliuhrien määrästä vouhkaaminen kasvattaa sitä siviiliuhrimäärää, josta taas vouhkataan. Hamaskin tietää, että sen vahvin valtti(ja Israelin suurin ongelma) sodassa ovat lehti- ja uutiskuvat kuolleista lapsista ja vanhuksista. Tällöin on Hamasin intressissä järjestää niitä kuvia mahdollisimman paljon ja usein. Moraalisia ongelmia asiaan tuskin liittyy, jos kerran itsemurhaiskut ovat jo vuosikaudet kuuluneet normaaliin sodankäyntiin... Ja oikeastaanhan se on siviilienkin etu, vip-passilla jonon ohi paratiisiin.

Israel joutuu monesti vaikeiden valintatilanteiden eteen, kun lastenkodin tai sairaalan alakerrassa on pommitehdas tai komentokeskus(vähän toisenlaista kohteensuojausta kuin suomalaisten naamioverkot). Jos siviiliuhreja ei saa tulla, ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin antaa kohteen olla rauhassa. Vähän epäreilu sääntö tilanteessa, jossa toisen osapuolen kohteena olisi selkeä erillinen armeija, joka oikeasti pyrkii suojelemaan omia siviilejään, ja toinen pyrkii pitämään sotilaat ja siviilit mahdollisimman sekaisin ja kannustaa kaikkiin mahdollisiin rakuuksiin Israelin mereen ajamiseksi. Se, että tarjolla olisi selkeä siviileistä erillinen sotilaskohde, ei ole palestiinalaisissa aiheuttanut mitään hinkua kohteidensa rajaamiseen niin, etteivät israelilaiset siviilit kärsisi. Päin vastoin tämänkin päivän Hesarin mukaan Hamas -johtaja oikein kehotti pyrkimään lasten tappamiseen.

Jos siviiliuhreilla vouhkattaisiin vähemmän, niitä tulisikin vähemmän, kun sotilaskohteiden suojaaminen siviileillä ei olisi niin kannattavaa kuin se nyt on. Ehkä voitaisiin sanoa, että hesarin ja ylen toimittajilla on palestiinalaislasten verta näppäimistöillään. Jos Israelin sotilastoimia oikeasti haluttaisiin rakentavasti tutkia, ei tulisi hirttäytyä siihen montako siviiliä kuoli, vaan selvittää oliko iskun kohde todellinen sotilaskohde vai oliko kyseessä harhaisku tai summittainen pommitus. Jos pommin alle jää oikeasti pelkkä lastenkoti, yksikin siviili on liikaa. Mutta jos lastenkodin alla on merkittävä sotilaskohde, siviiliväestöä on kehotettu poistumaan sotilaskohteiden lähettyviltä ja ennakkovaroitus kohteen osalta mahdollistaisi sotilaskohteen siirtämisen pois kellarista, suuretkin siviiliuhrit ovat sodan ikävä mutta välttämätön seuraus. Siviiliuhri ei ole yhtä kuin tarpeeton siviiliuhri.

4 kommenttia:

amurtonen kirjoitti...

Kokeillaan kommentointia. Olinko eka?

Enivei yksi mielenkiintoinen sivujuonne tässä koko vuosisatoja (-tuhansia?) jatkuneessa jihadissa on eräiden uskonnollisten tahojen äärimmäisyyksiin menevä profiloituminen. Israelin Ystävät ovat jo SN-seuraan verrattava käsite, ja useimmiten em. järjestön taustalta löytyy erilaisia uskonnollisen herätyksen kokeneita henkilöitä jotka suhteutuvat äärimmäisen kritiikittömästi kaikkeen mitä "toisen totuuden" puolesta tehdään.

Noista siiviliuhreista tarina Afganistanista, eräs suomalainen rauhanturvaaja oli yhyttänyt jonkun propagandakoneiston tekemästä materiaalia, siinä oli kameroiden eteen järjestetty hirveä mellakka ja sairaalasta piipaa-autolla haettu jotain sairaita valittamaan. Pimentoon jäi, mikä ja kuka ja minne sitä kuvattiin. Tämä osaltaan selventää tuota siiviiliuhreihin liiittyvää kuohkaamista, joka tosiaankin menee äärimmäisyyksin ja kuvailemallasi tavalla provosoi ääriliikkeitä käyttämään tätä hyväkseen.

Antti-Pekka Vepsäläinen kirjoitti...

Minäkin laitan korteni kekoon, kun ei ole päässyt pitkiin jälkiviisastelemaan.

Olen myös katsonut Wilhelm Gustloff-dokumentin. On totta että dokumentissa kerrottiin että GW:n upottamista ei olla koskaan pidetty sotarikoksena, mutta sävy oli selvä - tänä päivänä kyseessä olisi sotarikos. Miksikö? GW:n tapauksessa ei voitu mitenkään olettaa, että S-13:n miehistöllä olisi ollut mitään hajua siitä, mitä alus kuljetti. Tuosta varsin simppelistä sukellusveneestä pystyttiin havaitsemaan ainoastaan, että tuolla menee laiva ja se siitä. Lisäksi GW kuljetti mukanaan myös sotakalustoa.

En tasan tarkkaan tiedä mikä tilanne on tänä päivänä. Media antaa ymmärtää, että heillä ainakin tarkoin tiedossa mitä pommitetussa kohteessa oli. Myöskin juuri tapahtunut YK:n suojelemien koulujen pommitus vaikutti aika oudolle, sillä ainoa syy siihen sanottiin olevan sieltä tuleva tulitus. Totuutta emme varmastikkaan saa koskaan tietää.

Länsimaiden oma propaganda täsmäohjuksista ja muista täsmäoperaatioista kostautuu nyt pahemman kerran. Afganistanin sodan alettua tiedotusvälineissä kerrottiin monesti, että tehokkaan tiedustelun ja huipputeknologian avulla voidaan poistaa pahikset yhteiskunnasta, kuin syövän etäpesäkkeet yksi kerrallaan potilaasta. Jälki on kuitenkin muistuttanut lähinnä kemoterapiaa.

Johtuuko lopputulos sitten ihmiskilvistä vai länsimaiden osaamattomuudesta? Varmastikkin molemmat syyt aiheuttavat siviiliuhreja, niin turhia kuin vähemmän turhiakin, mutta mediakohun on varmasti saanut aikaan ennen kaikkea Afganistanin operaatiossa osoitettu ylimiellisyys.

"ihan pakko olla erimieltä"-Vepsäläinen

KI kirjoitti...

Oletko tosiaan sitä mieltä, että sinänsä aidon sotilaskohteen kuorruttaminen siviileillä tekee sen tuhoamisesta sotarikoksen? Olen myös aika vahvasti sitä mieltä, ettei dokumentin sävy ollut ampujia tuomitseva, vaan kärsimyksiä kauhisteleva.

Joka tapauksessa ajatuksesi WG:n ampujien puolustelusta on lähi-itään peilattuna mielenkiintoinen: Ei sotarikos, koska sukellusvene ei tiennyt, mitä ampui. Olisi siis parempi upottaa laivoja summissa, kuin tietäen, että se on sotilaiden ja sotamateriaalien kuljetus tuhansilla siviileillä kuorutettuna.

Tuosta Afganistan vertauksestakin on pakko olla eri mieltä. Israelia kohdellaan tässä asiassa muita jyrkemmin. Näin paheksuvia otsikoita ei Afganistanista jatkuvasti tullut. Lisäksi europpalaisen median Israel -vastaisuus on huomattavasti jyrkempää kuin vaikka USA:n vasemmistoliberaalin median(NY TIMES, CNN...), republikaanimediasta puhumattakaan.

Allekirjoittaneella on kokemusta jenkeissä asumisesta Libanonin sodan aikaan. Sielläkin, ehkä FOXia lukuun ottamatta, läpikäytiin siviilien tuskaa, Israelin epäonnistumisia ja taustalla olevia "salaisia" sodan syitä, kuten suomalaisessakin mediassa. Ero oli kuitenkin siinä, että pahin eurooppalainen vouhkaaminen oli poissa. Ihmisille ei annettu valheellista kuvaa siitä, että kaupunkisota voisi olla jotain muuta kuin raakaa, eikä liioin kiistetty Israelin vihollisten taipumusta sotilas/siviili -rajan hämärtämiseen.

Israelia ei pidä tukea sen kaikissa poliittisissa tavoitteissa yksisilmäisesti, kuten Anssi sanoi, mutta olisi reilua tunnustaa, että sodittaessa Hamasin kaltaista järjestöä vastaan Gazan kaltaisessa paikassa 1 siviiliuhri 3 vihollistaistelijaa kohden on aika pieni siviiliuhriluku(lähde päivän HS). Ja ylipäänsä pitäisi tunnustaa, että siviiliuhreja saa tulla, jos niita käytetään ihmiskilpinä suojaamassa terroristikohteita.

Siitä olen samaa mieltä, että täsmäiskujen tarkkuutta on varmasti sotaa käyvien maiden propagandassa liioiteltu. Ei pidä antaa kuvaa, että sota voisi olla kivaa ja helppoa tai että siitä kärsisivät vain pahikset, sillä niinihän se ei tietenkään ole.

YK -koulun kohdalta samoin kuin tiettyjen ambulanssien osalta, Israel on väittänyt siellä olleen Hamas-kohteita. Hamas tietysti kiistää, kuten YK:kin (ainakin he pitävät sitä hyvin epätodennäköisenä), ja länsimaisessa mediassa korkeintaan sivulauseella mainitaan Israelin kertomasta syystä. Toimittajiahan ei nyt päästetä Gazaan, mutta vaikka päästettäisiinkin, niin se ei toimittajakunnan tietäen auttaisi mitään. Eivät he pyrkisi selvittämään oliko YK-koulussa ollut Hamasin toimintaa, vaan he vouhkaisivat kuolleista lapsista ja itkevistä(karjuvista) naisista. Totuutta kukaan ei tiedä kuin vasta monta viikkoa sodan päättymisen jälkeen, jos silloinkaan, eikä se sitten enään ketään kiinnosta.

JM kirjoitti...

Gustloff erottuu ensisijaisesti kuolleiden lukumäärällä. Sinänsähän vastaavia upotuksia tapahtui maailmansotien aikana merillä harva se päivä.

Vastakkaisestakin löytyy esimerkkejä. Vuonna 1941 venäläinen sairaalalaiva Armenia upposi saksalaisen lentokoneen suorittaman torpedoinnin myötä vieden 7 000 henkeä mukanaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Armenia_(ship)

Ei edes aloiteta Dresdenin pommituksesta (oliko puhdas siviilikohde vai ei), Tokion palopommituksen tuhoista vrt. Hiroshiman ja Nagasakin tuhot...

Eiköhän tämä koko kysymys kulminoidu siihen, että voittajat kirjoittavat historian. Liittoutuneissa tehtiin kyllä sotarikoksia - ei Saksa ollut ainoa.
Saksalaisten voittaessa Gustloff -tapauksen ympärille olisi rakennettu heidän versionsa oikeudenkäynti-mediaspektaakkelista.