Wilhelm Gustloff ja Gazan siviilit

Lähi-idän uusimpaan selkkaukseen liittyen on taas keskusteltu ja kirjoiteltu paljon siviilien hädästä ja kärsimyksestä. Nykyisessä uutisoinnissahan lähdetään aina siitä, että jokainen siviiliuhri on liikaa, jopa rikos. Mutta onko asia todella näin? Lähtökohtaisesti tulisi lähteä pohtimaan rajanvetoa kuolleen siviilin ja tarpeettomasti kuolleen siviilin välille.

Mielenkiintoista perspektiiviä asiaan toi viime sunnuntainen iltapäivädokumentti, jonka aihe oli enemmän kuin ajankohtainen. Vuonna 1945 puna-armeijan edetessä kohti Berliiniä saksalaisjoukot perääntyivät minkä kykenivät. Kun siirryttiin vanhan Itä-Preussin alueelle, nousi esiin kysymys siviiliväestön evakoinnista. Osa Itä-Preussista jäikin saarroksiin, jolloin Itämeri oli ainoa evakointireitti, niin siviileille kuin sotilaillekin. Niinpä laivat, mukaan lukien WG, lastattiin aluksi sotamateriaalilla sekä sotilailla. Jos tilaa jäi, otettiin kyytiin myös siviileitä.

Neuvostoliittolainen sukellusvene upotti laivan ja sen mukana hukkui yli 9000 ihmistä - sotilaita ja siviilejä (paljon, paljon siviileitä). Kukaan ei kuitenkaan pitänyt tai pidä tapahtumaa vääryytenä, rikoksena tai epäoikeudenmukaisena sotimisena, vaikka tragediahan se varmasti oli. Erityisen mielenkiintoista oli, että myös eloonjääneet siviiliuhrit myönsivät, että Hitlerin aloittaman sodan ja politiikan vikahan tämä oli, eikä neuvostosotilaiden.

Kun todetaan, niin kuin on vuosikymmenet todettu, että siviilienkin tappaminen on oikeutettua, jos ensisijainen pyrkimys on tuhota sotilaita ja sotamateriaalia, on myös Gazan tilannetta tarkasteltava uudessa valossa. Sota nyt vain ei ole kovin kiva juttu ja siihen liittyy yleensä paljon surua, tuskaa ja tragedioita... Jos yksikin siviiliuhri todella olisi liikaa, niin siviileiden väärinkäyttö suojakilpenä olisi kohtuuttoman edullista: orpo lapsi rakettialustan viereen seisomaan ja kyseessä onkin Amnestyn kieltämä kohde. Tuskin muuten kovinkaan vaikeasti järjestettävä asiantila Gazassa.

Varmasti jokainen järkevä ihminen tietää, että sodassa tulee joskus pakostakin siviiliuhreja ja ne on vain hyväksyttävä. Olennaista olisikin pyrkimys tarpeettomien uhrien välttämiseen. Tosiasiassa nykyinen länsimaisen median harrastama siviiliuhrien määrästä vouhkaaminen kasvattaa sitä siviiliuhrimäärää, josta taas vouhkataan. Hamaskin tietää, että sen vahvin valtti(ja Israelin suurin ongelma) sodassa ovat lehti- ja uutiskuvat kuolleista lapsista ja vanhuksista. Tällöin on Hamasin intressissä järjestää niitä kuvia mahdollisimman paljon ja usein. Moraalisia ongelmia asiaan tuskin liittyy, jos kerran itsemurhaiskut ovat jo vuosikaudet kuuluneet normaaliin sodankäyntiin... Ja oikeastaanhan se on siviilienkin etu, vip-passilla jonon ohi paratiisiin.

Israel joutuu monesti vaikeiden valintatilanteiden eteen, kun lastenkodin tai sairaalan alakerrassa on pommitehdas tai komentokeskus(vähän toisenlaista kohteensuojausta kuin suomalaisten naamioverkot). Jos siviiliuhreja ei saa tulla, ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin antaa kohteen olla rauhassa. Vähän epäreilu sääntö tilanteessa, jossa toisen osapuolen kohteena olisi selkeä erillinen armeija, joka oikeasti pyrkii suojelemaan omia siviilejään, ja toinen pyrkii pitämään sotilaat ja siviilit mahdollisimman sekaisin ja kannustaa kaikkiin mahdollisiin rakuuksiin Israelin mereen ajamiseksi. Se, että tarjolla olisi selkeä siviileistä erillinen sotilaskohde, ei ole palestiinalaisissa aiheuttanut mitään hinkua kohteidensa rajaamiseen niin, etteivät israelilaiset siviilit kärsisi. Päin vastoin tämänkin päivän Hesarin mukaan Hamas -johtaja oikein kehotti pyrkimään lasten tappamiseen.

Jos siviiliuhreilla vouhkattaisiin vähemmän, niitä tulisikin vähemmän, kun sotilaskohteiden suojaaminen siviileillä ei olisi niin kannattavaa kuin se nyt on. Ehkä voitaisiin sanoa, että hesarin ja ylen toimittajilla on palestiinalaislasten verta näppäimistöillään. Jos Israelin sotilastoimia oikeasti haluttaisiin rakentavasti tutkia, ei tulisi hirttäytyä siihen montako siviiliä kuoli, vaan selvittää oliko iskun kohde todellinen sotilaskohde vai oliko kyseessä harhaisku tai summittainen pommitus. Jos pommin alle jää oikeasti pelkkä lastenkoti, yksikin siviili on liikaa. Mutta jos lastenkodin alla on merkittävä sotilaskohde, siviiliväestöä on kehotettu poistumaan sotilaskohteiden lähettyviltä ja ennakkovaroitus kohteen osalta mahdollistaisi sotilaskohteen siirtämisen pois kellarista, suuretkin siviiliuhrit ovat sodan ikävä mutta välttämätön seuraus. Siviiliuhri ei ole yhtä kuin tarpeeton siviiliuhri.