Hei, me sählätään veropolitiikkaa

Vanhasen-Kataisen hallitus alkaa lähestyä kautensa loppusuoraa. Kauden alkupuolella Katainen kierteli julistamassa, kuinka hän rakentaa verotusta, joka edesauttaa talouskasvua, kannustaa työhön, varmistaa julkistalouden kestävyyden ja edistää kestävää kehitystä. Jyrki on tunnetusti kova poika puhumaan. Nyt on aika tutkailla, onko sanoja seurannut myös tekoja ja, jos on, millaisia.

Suurina linjoina aloitettiin ruuan alvin alennuksella, jolla epäilemättä edistettiin jotain mainituista tavoitteista. Seuraavaksi toteutettiin Kataisen vaalilupaus alentaa eläkkeiden verotusta suhteessa palkansaajiin. Näin sitä talouskasvua ja työntekoa edistetään! No näiden perusratkaisujen jälkeen on hauskaa ryhtyä katsomaan suppeampiin maksajaryhmiin kohdistuvaa verolainsäätämistä, jota Katainen on johtanut.

Heti vaalikauden alussa Katainen ryhtyi säätämään perintöverotusta puolueensa näköiseksi. Menemättä siihen, onko perintövero se vero, jota Suomessa ensimmäisenä pitäisi alentaa, melkoinen soppa siitä uudistuksesta saatiin aikaan.

Aluksi Kataisen ajatus oli alentaa hiukan veroa kaikilta ja vapauttaa maa- tai metsätalousomaisuutta taikka yritysomaisuutta perivät veroista. Tässä kohdassa alkoi kuulua kysymyksiä Kataisen suunnitelmien perustuslainmukaisuudesta kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Samalla keskusteluun nousivat ongelmat siinä, että Kataisen suunnitelma mahdollistaisi yritysmuotoon paketoidun rahan lahjoittamisen ilman veroja. Vasta-argumenttina hallituksen suunnitelmia puolusteltiin työllisyyteen ja yrittäjyyteen kannustavaksi. Samalla esitettiin, että ainahan sitä voi lähteä avaamaan taseen. Vähän aikaa asian kanssa pähkäiltyään Katainen esikuntineen joutui toteamaan, ettemme me osaa näitä taseita aukoa emmekä kirjoittaa pykäliä perustuslainmukaisesti.

Lopputuloksena yritysten ja maatalouden sukupolvenvaihdokset olivat jumissa, kun perheet odottivat Kataisen lupaamaa uudistusta, jota lopulta ei osattu tehdä. Sukupolvenvaihdosten lykkääminen tunnetusti edistää Kataisen suuria tavoitteita.

Seuraavaksi Katainen lähti sotkemaan puukauppaa. Olen kirjoittanut asiasta aiemmin, enkä lähde toistamaan puheitani. Mutta facebook -ryhmää lainaten, ei mennyt niinku Strömssössä. (liitännäislinkki)
Saatuaan hyviä kokemuksia perintöveron uudistamisesta ja määräaikaisesta puun myyntitulon verovapaudesta hallitus totesi, että kolmas kerta toden sanoo: Yhdistetään molemmat. Säädettiin laki, jossa määräaikaisesti annettiin pelloille luovutusvoittoverovapaus, joka tulee voimaaan, jos komissiosta saadaan lupa. Kuten arvaa, peltokauppa meni sekaisin, kun odotettiin tuleeko uudistusta vaiko ei. Viranomaiset, konsultit ja muut viljelijöiden sidosryhmät valmistautuivat velvollisuuksiensa mukaisesti toimimaan lain mukaisesti.

No komissiosta tuli Suomen hakemukselle raaka hylky. Katainen joutui taas perumaan suunnitelmat. Hallituksen suunnitelma olisi pienentänyt verotuloja hallituksen esityksen mukaan 5 miljoonaa euroa. Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko hallituksen projekti maksoi, kun otetaan huomioon kaikkien virkamiesten ja muiden asian parissa askarrelleiden palkat. Työllisyyttä tietysti parannettiin, jos tarkoitus oli kasvattaa turhan virkamiestyön määrää yhteiskunnassa.

Seuraavaksi agendalla on ilmeisesti yritysverotuksen uudistaminen. Sekä yhteisöveroa että pääomatuloveroa on tarkoitus uudistaa. Olen kuullut kaupungilla juttuja siitä, kuinka taseita tyhjätään veronkorotusten pelossa. Toivottavasti Katainen nyt vie sen uudistuksensa loppuun, ettei taas sotketa asioita ja lopulta todeta, ettei tästä mitään tuu. Tässä puhuttaisiin jo fiskaalisestikin merkittävästä sotkusta. Pahalta kuitenkin näyttää: vaalit lähenevät ja työurien sekä YLE:n rahoituksen uudistamisessa hallitus on tunnetusti osoittanut suurta rohkeutta. Hallitushan on ilmeisesti halunnut välttää kaikki aiemmat ikävät päätökset, jotta sillä riittää voimia puolustaa rahan lainaamista Kreikkaan. No korkotuoton TOIVOSSA on ilmeisesti hyvä elää.

Pahaa pelkään, että Hetemäen työryhmästä tulee perusteltu ehdotus, jonka Kataisen esikunta räpeltää pilalle. TOIVOTTAVASTI olen nyt pahasti väärässä pelkoineni.

Kokoomuksellahan on nykyisin tapana järjestää erilaisia tapahtumia vanhaa komedianimeä mukaillen. Tapahtumista tehdään yleensä iloinen lastenjuhlamainoksen näköinen juliste. Tässäpä vinkki Bob Helsingille:

Iso iloisilla väreillä väritetty juliste, jossa Jyrki Katainen pepsodenthymyineen ratsastaa sinipunavihreällä elefantilla posliinikaupassa ja metsästää itse rikotulla haavilla veroperhosta. Haavilla husiessaan Jyrki on jo ehtinyt saamaan reiän posliiniesineeseen nimeltä järkevä alvi, särön esineeseen työntekoon kannustava tulovero ja rikki esineet puukauppa, peltokauppa ja sukupolvenvaihdokset. Nyt Jyrki elefantteineen on syöksymässä kohti kaupan hienointa ja kalleinta esinettä. Esineen nimi on yritysverojärjestelmä. Kaupan ikkunassa Taru Tujunen ja Henna Virkkunen kiillottavat talkoohanskoineen ikkunalasia, jossa lukee syvän sinipunavihreällä: HEI, ME SÄHLÄTÄÄN VEROPOLITIIKKAA!